21. lokakuuta 2017

Kaunis nainen, joka ei inhonnutkaan minua

Ensivaikutelma henkilöstä perustuu yleensä tunteeseen tai fiilikseen mikä ensitapaamisesta on jäänyt. Se ei välttämättä perustu faktaan eikä aidosti tärkeään informaatioon. Joku tuoksuu hyvälle, toinen puhuu kauniisti. Yksi näyttää nätiltä ja toinen viisaalta. Harvoin tiedämme, mitä totuuden takaa löytyy.

Tapasin taannoin erään naisen, jota en tuntenut kovinkaan hyvin. Olin puhunut hänen kanssaan muutaman kerran ja nähnyt ohimennen. Minulla oli ennakkokäsitys - hän on tiukkalinjainen, ylitopakka eikä pidä minusta.

Tapasimme ja aloitimme yhteisen projektimme. Edelleen hän oli tiukkalinjainen. Hän nauroi kyllä enemmän mitä olisin osannut odottaa. Kun katsoin tarkemmin, huomasin, että hän on todella kaunis. Nyt hänen kertoessaan elämästään se vasta paljastui minulle. Tajusin, etten ollut saanut tilaisuutta jutella hänelle tärkeistä asioista, en tuntenut häntä lainkaan ja olin luonut ennakkoluuloni vain muutaman nopean kohtaamisen pohjalle.

Näiden kohtaamisten perusteella olin pystynyt lokeroimaan hänet, kuvaamaan tietynlaiseksi ja päättämään, että hän inhoaa minua.

Kävimme yhdessä lounaalla ja  hän kertoi tulevaisuuden suunnitelmistaan. Kiinnitin huomiota hänen vilpittömään kiinnostukseen minusta. Kysymykset opinnoista ja perheestä tekivät hänestä entistä kauniimman. Arvostan suurisydämisiä ihmisiä ja aloin ymmärtää, että edessäni oli yksi sellainen.

Jatkoimme projektiamme ja keskustelumme eteni todella syvälle hänen elämäänsä; perheeseen, lapsiin, lapsen lapsiin ja harrastuksiin. Hän kertoi mitä kaikkea ikävää ja traagista elämässä on meneillään ja mitä kaikkea upeaa se vastoinkäymisistä huolimatta pitää sisällään. Nähtyäni kyyneleet poskilla ja kuultuani kauniit sanat, jotain maagista tapahtui.

Itkimme molemmat. Hän traagista tarinaansa ja minä sekä tarinaa että omaa typeryyttäni. Kuinka väärässä olinkaan hänen suhteensa ollut. Olin lokeroinut hänet tietämättäni hänestä yhtään mitään. Sain opetuksen, ettei muutama lyhyt hetki kerro ihmisestä vielä yhtään mitään.

Projekti päättyi ja halasimme. Pitkään ja lujasti. Luulen, että molemmille meistä tapahtui sinä päivänä jotain sellaista, minkä muistamme vielä pitkään.


9. lokakuuta 2017

Kolumni Jyväskylän yliopiston verkkolehdessä

Kerroin aiemmin, että tulen tekemään yhteistyötä yliopiston kanssa aikuisopiskeluun liittyen. Kirjoittelen aiheesta kolumnia verkkolehteen ja ensimmäinen julkaisu tuli loppuviikosta ulos.

Voit käydä lukemassa jutun täältä.