30. kesäkuuta 2017

Olisitko sä valmis tappamaan?

Eettinen ja ekologinen ravinto tuntui vielä jonkun aikaa sitten ihmeelliseltä hippeilyltä, jota totta puhuen en oikein ymmärtänyt. Takaraivossa jyskytti PTn ravintopuolen opetukset:

"luomu ei ole todistetusti sen terveellisempää kuin ei-luomukaan". 

Sitten kuulin Friidoista ja pian meillä siirryttiin "onnellisten kanojen muniin". Myöhemmin tuli päivä kun törmäsin Oikeutta elämille -videoon. Siinä näytettiin otteita tehotuotannon uhreista, ja sitä kurkkua kuristavaa tunnetta videota katsoessa en unohda koskaan. Ihminen osaa olla tunteeton peto.

Tieto lisää tuskaa ja sitten se vaikeus vasta alkoikin. Haluaako kieltää itseltään kaiken lihan? Onko sen oikeampaa syödä broileria kuin possua, entäpä kalaa, niilläkin on tunteet? Onko tekopyhää ostaa "onnellisten kanojen munia" mutta valita kaupassa tehotuotettu broileri possun sijaan? Ajatusketju on loputon.

Siksipä on tehtävä valintoja. Pitää viikossa vaikka yksi kasvispäivä tai korvata osa lihasta. Laittaa leivälle makkaran sijasta juustoa. Miettiä millaista lihaa on valmis syömään, ja ostaa vain tarpeeseen. Ajatella asiaa, sekin usein riittää ja johtaa lopulta eettisempiin valintoihin.

Kyllä, juustossakin on ongelmansa. Kaikenlaisessa maitotuotannossa vasikka erotetaan emostaan liian aikaisin. Valintojen edessä yksi ratkaisu on luomumaito, sillä luomutiloilla eläimet saavat elää enemmän lajinomaista elämää. Luomu ei siis ehkä ole terveellisempää, mutta onnellisempaa ainakin.


Luomua voi harjoittaa myös omalla pihalla tai terassilla. Meillä jännitetään syödäänkö jonain päivänä itsekasvatettua pinaattia tai kesäkurpitsaa. Yksi mun unelma olisi asua niin maalla, että voisi itse kasvattaa omat syötävänsä. Elää niiden possujen ja kanojen kanssa, jotka jonain päivänä päätyvät lautaselle. Tietäisi ainakin, että ne ovat eläneet hyvän elämän.

Oletko muuten koskaan miettinyt pystyisitkö tappamaan sen eläimen, joka hetken päästä täyttää vatsasi? Katsomaan silmiin ja kiittämään elämästä, jonka se vuoksesi antaa.

27. kesäkuuta 2017

Valmentava johtajuus: MSE-malli #throwback

Suoritin Lahden ammattikorkeakoulun johtamisen erikoistumisopinnot v. 2012. Opintoihin kuului kehittämistyö, jonka tein tuolloin valmentavasta johtajuudesta vailla päivääkään esimieskokemusta.

Kaivoin tänään tuon työn esiin ja lueskelin mielenkiinnosta. Vaikka työstä on aikaa jo viisi vuotta, ihan relevantteja juttuja siinä oli. Lisäsin (tänne) ladattavan version, työtä ei ole ladattu Theseukseen, kun kyseessä ei ollut tutkinto-opinnot. Enjoy! :)

jos meidän pitäisi puhua enemmän kuin
kuunnella, meille olisi annettu kaksi suuta ja yksi korva
jos meidän pitäisi puhua enemmän kuin
kuunnella, meille olisi annettu kaksi suuta ja yksi korva




Usko pois, hyvä siitä tulee

Toisinaan usko on koetuksella, joskus se saattaa jopa loppua. "Ei tästä mitään tule, olkoot!"

Sitten tulee uusi hetki, seuraava päivä tai toinen mahdollisuus ja ääni kellossa onkin aivan eri. Tuttua vai mitä? Vanhempana nämä samat ajatukset saattavat hiipiä mieleen silloin kun lapsosella on vaikkapa uhmakausi meneillään. Joskus tekisi mieli nakata hanskat naulakkoon. Vaikka rakkaus on rajaton, olisi epäinhimillistä väittää, etteikö jälkikasvu osaisi myös koetella vanhempiensa hermoja.

Entä se kolikon toinen puoli. Mitä liikkuukaan uhmakkaan taaperon tai jo varttuneemman teinin mielessä silloin, kun sarvet osuvat yhteen? Juuri sillä hetkellä kun vanhemman ohjeet, neuvot tai käskyt vähiten kiinnostavat. Mieli on myrskyisä ja täynnä kapinaa.

Hujahtaa vuosi jos toinenkin. Niistä raameista, jotka vuosia sitten ahdistivat, muodostui ihmisen persoonan tukipuu. Sen ympärille muodostuivat mieli, ajatukset ja arvot. Kaikki se uhmakkuus ja kapinahenki olivat välttämätön vaihe minuuden muodostumista.

Lapsena opetettu arvomaailma määrittää meitä vanhempana. Myöhemmin vanhempien opettamista taidoista saattaa muodostua ammatti. Ne ohjeet ja käskyt, jotka joskus niin kovasti ärsyttivät, olivatkin kääntyneet eduksi ja rikkaudeksi.

Usko pois, hyvä siitä tulee. Vaikka välillä koettelee, positiivinen mieli ja usko tulevaan kantaa. 

**

Tämän kukkasen sain vuosi sitten pojalta äitienpäivälahjaksi. Silloin se oli vasta siemen kosteassa mullassa. Pikku hiljaa taimi kasvoi ja ihan hetki sitten se puhkesi komeaan kukkaan. 

1. kesäkuuta 2017

Näin koukutat kuulijan, case Katleena Kortesuo

Kerrassaan mainio kesäkuun ekan päivän Meltwater Digitalist Communications Forum ei jättänyt kylmäksi, vaikka sateinen kesäkuun alku ei lämmöllä hellinytkään. Ennen kaikkea mieleen jäi hurmaavan someguru Katleena Kortesuon esitys. Se oli kaikessa yksinkertaisuudessaan fiksusti rakennettu ja mikä parasta, eli omaa sanomaansa. 

Katleena tuli itselle tutuksi #somejengi-vuosina ja hänen Ei oo totta -blogia tuli kerran jos toisenkin lueskeltua. Teleoperaattorin aspamaailmassa nuo somekriisit saattoivat joskus yllättää. Kriisiviestintä oli myös tämän päivän esityksen aiheena.

Mikä sitten tekee esityksestä hyvän ja millä kuulija koukutetaan?

  1. Sopivasti yksinkertainen. Yleisö ei ole aiheen asiantuntija kuten sinä. Sanomalta odotetaan paljon, sen täytyy olla mielenkiintoista ja tuoretta. Kuulija haluaa oppia jotakin uutta, ja pahin moka on mennä latelemaan yleisölle jotakin sellaista, jonka kaikki jo tietävät. Tiivistämisen taito on oleellinen, sillä kaikki maailman näkökulmat eivät mitenkään mahdu esitykseen. Kuten Einstein sen jo totesi "If you can't explain it simply, you don't understand it well enough."
  2. Bulletit ja ydinviestiä tukevat kalvot. Vuosi sitten sain olla puhumassa #rohkeaviestintä-seminaarissa, johon oli saapunut reilu 80 kuulijaa. Olin tiivistänyt oman puheeni vain muutamaan slideen, jokaisessa vain lause, korkeintaan pari. Sain jälkeenpäin palautetta siitä, että esitystä oli helppo seurata. Puhuja vei slidejä eikä toisinpäin. Ehkä olen vähän yksinkertainen, mutta bulletit toimii sekä esiintyjänä että kuulijana. Katleena oli tänään tiivistänyt esityksensä kolmeen, joista jokainen löytyi tussilla piirrettynä kämmenestä. Ah, tuli aivan kouluajat mieleen. 
  3. Persoona. Aikoinaan myyntivalmentajana coachasin myyjiä käyttämään rohkeammin kehonkieltä. Valmensin, että ostaja lukee sitä enemmän kuin kuulee sanoja. Tänä päivänä en olisi aivan näin jyrkkä, mutta persoonan vaikuttavuudesta olen ehdoton. Katleenan esityksessä paistoi läpi Katleena. Asiantuntijuus, aurinkoisuus (joka tietenkin puree muhun aina) sekä omintakeisuus. "Sanoma menee perille visuaalisuuden kautta", sanoi myös esiintyjä tänään. 



Aamupäivän anti löytyy tallenteena täältä, suosittelen! Voit muuten katsoa vain osan seminaarin esityksistä.