Jänskättää

Mä oon tosi kilpailumielinen ja voitontahto on kova. Tykkään myös valmistautua aina hyvin, olipa kyseessä sitten töissä esiintyminen tai vaikkapa huomenna häämöttävä salikilpailu. Huomiset kisat nyt sitten jänskättää, koska en ole harjoitellut niitä varten lainkaan.

Kävin äsken psyykkaamassa ja piiskaamassa itteäni lenkillä ja onnekseni kevään enkat paukkuivat. Yritän unohtaa huomenna kisaavani muita vastaan, kovin vastustaja on kuitenkin minä itse. Olen asettanut tietyt tavoitteet mitkä aion saavuttaa.  Se mitä muut tekevät, ei ole mitään väliä, mä voitan itseni ja se on tärkeintä. Tätä mä hoen mantran lailla ja yritän uskoa siihen. Perskuleen vaikeaa se vaan on. 

Toisaalta nyt on hyvä hakea myös pohjatulosta, jota vasten lähteä ens vuonna oikeasti kisaamaan ;). 

Keep it up!

Tulin voittamaan... eiku...

Salilla (ja kotona) yllyttivät osallistumaan ens viikonlopun salikisoihin. Kisassa on neljä osa-aluetta, joissa mitataan sitkeyttä, voimaa, hapenottokykyä ja kestävyyttä. Lajit pisteytetään porrastetusti.

• Lajeina maastaveto, naisilla omalla painolla, maksimit.
• Sotilaspenkki, naiset 50% omasta painosta, ilmeisesti maksimit myös
• Leuanveto, 1 toisto maksimipainolla, (huoh, tässä oma akilleen kantapää)
• Soutu 500m

Ei ole varsinaisesti tullut treenattua kisoihin, normi treenit toki taustalla. Leuat vähän harmittaa, niissä en ole saanut haluttua tulosta aikaan. Muutoin lähden tavoittelemaan mavessa 12 toistoa, penkissä 8 toistoa, leuoissa yhtä omalla painolla (aaarghhh) ja soudussa aikaa alle 1:50min.

M varmaan kuvailee vähän, laitan niitä tänne kisojen jälkeen.

Realiteetit on kunnossa. Uskon, että tuloksissa olen viimeinen, mutta ainakin yhtä kokemusta rikkaampi;).

Soon kevät ny

Koko viikonloppu auringonpaistetta, laulavia lintuja ja hymyileviä ihmisiä. Pihan haravoimista maaliskuussa, vuosi sitten tähän aikaan laskettiin pulkkamäkeä, huimaa!

Aloin suunnitella pihan muutostöitä; yhdistän erinäiset kukkapenkit yhdeksi ja siirrän terassin lähemmäs taloa. Tontin reunustalle istutan tuijista aidan, pääsisipä jo hommiin. Pihaan nousee myös autolle talli, iso ja ruma, mutta käytännöllinen (sanoo mies).

Paljon värejä.

Tykkään keltaisen ja oranssin pirteistä väreistä sekä kukkien selkeästä ja yksinkertaisesta tyylistä.

Ehkei sentään, heh. 

Kuvat lainattu Googlesta.

Abduktiivinen tutkimus - anteeksi mikä?

Otsikko tiivistää tapaamisen ohjaavan opettajan kanssa tänään. Hän kertoi tunnin erilaisista tutkimusmenetelmistä ja suorastaan puhkui intoa kehitystyöni draftista. Keskustelu vilisi erilaisia tutkimukseen liittyviä termejä ja menetelmiä. Päädyttiin nyt siihen, että teen abduktiivisen tutkimuksen aiheestani. Selevä!

Voin kertoa, ettei mun vahvuudet löydy tutkimukselliselta puolelta. Onneksi on mukavasti aikaa (kröhöm), kunhan nyt kevään aikana saisin tutkimuksen valmiiksi. Jos olisin stressaavaa tyyppiä, voisi hikikarpalo vierähtää. Koska en ole, mua vaan naurattaa. Ei hommat stressaamalla valmiiksi tule, vaan tekemällä.

Kissanruokaa

Tein tänään lounaaksi tonnikalapastaa, taisin tehdä sitä ensimmäistä kertaa koskaan. Oltiin ruokapöydässä ja ruoka pyörii pojan lautasella. Kehotin syömään, lapsi katsoo mua hölmistyneenä: "Äiti, miksi? Tonnikala on kissanruokaa." Meinasi mennä maidot väärään kurkkuun, sen verran toteamus nauratti.

Mitähän sitä keksisi sitten iltapalalle? ;)