3. huhtikuuta 2013

Hymy pyllyyn, se on kevät nyt

Kirjoitin jo aiemmin, kuinka rakastan kevään tuloa. Pitenevät päivät ja lämpenevät ilmat, ensimmäisten sipulikukkien pilkahdus ja hiirenkorvien käpristys.

Talvi oli kohtalaisen rankkaa aikaa työrintamalla. Meillä oli paljon muutoksia mutta mielestäni liian vähän valmiuksia niiden toteuttamiseen. Mutta onneksi uudet tuulet puhalsivat ja voin sanoa, että nyt töissä on oikeasti kivaa. Hymyillen on paljon rennompaa ja joskus tekee hyvää olla uusien asioiden äärellä hieman H. Moilanen, kuten Väinö alla.



Salilla oli tänään miljardi ja yksi ihmistä, kevään huomaa sielläkin. Omat jumpat on sujuneet hyvin, kaksjakoinen ohjelma on mun juttu. Tänään oli vuorossa etujalat, rinta, olkapäät ja ojentajat.



Ei kommentteja: