29. joulukuuta 2013

Lomalla viimeinkin, voin ottaa iisimmin...

Ihan sairaan mahtava joululoma on meneillään ja vielä muutaman päivän sitä iloa kestää. Treenailtu ollaan ja yritetty syödä tarpeeksi. Edelleen on sairaan vaikeaa vetää kupuun vajaat 3000 kcal niin, että makrot ovat oikeassa suhteessa. Kalorilaskuri on ollut isona apuna mutta nämä treenit jatkuvat edelleen. 

Sain eilen rakkaaltani hiomahiiren, that's true love, vai mitä ;). Sillä oon nyt parina päivänä tuunaillut kaikenlaista. Oon keräillyt pinnatuoleja, joista muutama pitäisi vetää uuteen väriin ja nyt on ainakin vehkeet kunnossa. Lisäksi kunnostin vanhan lipaston, jonka lakka oli jo parhaat päivänsä nähnyt. 



Bongasin jostain myös kivan sohvapöydän, jonka teen seuraavaksi. Täytyy käydä kaivelee isän kätköjä, sieltä jos jostain löytyy tarpeeton trukkilava. 


Kouluhommia en ole tehnyt lomalla pätkääkään. Enkä tee. Palataan niihin taas ens vuonna. :)

15. joulukuuta 2013

Mun aarre

Käytiin avaamassa joulun aika laulamalla kauneimpia joululauluja isomummon kanssa. Kirkko oli täpötäysi (700 istumapaikkaa) ja silti J kävi muina miehinä laulamassa edessä Joulupuuta. Ei ollut kyynel kaukana, ihana lapsi, aarre. 


Rauhallista joulun odotusta ❤️.

12. joulukuuta 2013

Länsinaapurissa

Me ollaan aina oltu kovia kävelijöitä lomalla, eikä tämä Ruotsin reissu tee poikkeusta. Tai tekee sen verran, että nyt rinnalla reippailee myös yksi nelivuotias. 

Harmittaa nyt jälkikäteen etten hokannut laittaa Runkeeperiä päälle aamupäivällä. Ei varmaan hirveesti mene ainakaan alakanttiin jos jonkun viitisen kilsaa väittäisin meidän dallailleen (terminaalista vanhaan kaupunkiin, sieltä vielä eteenpäin shoppailee + pyörimiset ja samaa reittiä takaisin). 

Nyt vähän lepoa hytissä ni jaksaa illan vielä hillua. Saapa nähdä miten Seija vaikuttaa paluumatkaan...


Väsähtänyt paluumatkaaja


Elämäni miehet



3. joulukuuta 2013

Mies nimeltä Albert

Kuulin eilen eräässä palaverissa jotain mieleni mullistavaa. Joku voisi kutsua sitä myös oivallukseksi. Varmaan aika moni on kuullut sen jo monesti, mutta mulle se oli uusi. Nimittäin Einsteinin viisaus:

Insanity: doing the same thing over and over again and expecting different results.

 

Kuinka monessa asiassa tuo oikeasti päteekään? Vapaa-ajalla ihmiset laihduttaa mutta eivät muuta (ruoka)tottumuksiaan. Töissä yritetään uudistua mutta ei tehdä mitään toisin. Kuinka hölmö ihminen perimmäisesti onkaan, että edes luulee asioiden muuttuvan jos mitään ei muuteta?

Mistä tämä nyt sitten putkahti mieleen ja miksi se mut mullisti? Noh. Kirjoitin joskus aikoinaan, kuinka en saanut salilla tulosta aikaan. Treenasin kyllä kovaa, mutta söin liian vähän. Tuli hetki kun ymmärsin tämän mutta en lisännyt syömistä. Meni jälleen hetki kun mietin, miksi en saa tulosta aikaan. Nyt kirjoittaessa tämä tuntuu päivänselvältä ja olo hölmöltä. Mutta ei se silloin sitä ollut kun tuskaili omien ajatusten kanssa. Nyt kun ruokaa on lisätty koneeseen, myös treeni kulkee. Ylläri?

Aika usein asioita ei tarvitse keksiä uudelleen, riittää kun tarkastelee niitä uudelta näkövinkkeliltä. 

Back to basics.
Insanity: doing the same thing over and over again and expecting different results.
Read more at http://www.brainyquote.com/quotes/quotes/a/alberteins133991.html#iiAGJbzb3M1BEvyL.99

9. marraskuuta 2013

Pakollinen päivitys

Sosiaalinen media on jäänyt henk.koht. tasolla melko pieniin kuluneen syksyn aikana. Aiemmin seurasin tiettyjä blogeja, instagrammia ja facea päivittäin mutta nykyään aniharvoin. Omaakaan blogia ei ole tullut päivitettyä kun ei ole a) ehtinyt ja b) ollut mitään järkevää sanottavaa.

Pää on ollut yksinkertaisesti tyhjä.

Töissä riittää vilskettä ja siellä ei todellakaan ole varaa himmailla. Vedän erästä projektia, joka on tuonut paljon uutta sisältöä päiviin. Toki se myös työllistää enemmän, joka näkyy toisinaan jopa kaoottisena kiireenä.

MBA-opinnot soljuvat myös mukavasti mukana. En ota niistä ylimääräistä stressiä, koska mitäpä se auttaisi. Vuodessa ne olen suunnitellut suorittavani, vuotta liian nopeasti. "Alta pois vaan" voisikin olla motto seuraavalle vuodelle.

Urheilun saralla menee kovaa. Kalorit on nostettu korkealle, eli maha pömpöttää mutta tulosta tulee. Mahtavaa treenata kun joka kerta saa laittaa lisää painoa tankoon.

Pahoittelen hiljaiseloa - lupaan, että se tulee jatkuvaan vielä tovin.

10. lokakuuta 2013

Menestyjät kuulemma juoksee?

Monelle tämä ei ole mitään, mutta mulle paras ever.



Mikään himojuoksijahan en koskaan nimittäin ole ollut, vaikka nykyään Väinön kanssa jonkun verran jölköttelenkin. Menihän se vitonen viimein rikki kun valitsin vaan uudet maisemat. Sitten kun tuo menee alle puolen tunnin niin juhlitaan. Ehkä ensi kesänä? ;)




19. syyskuuta 2013

Joskus vaan tuntuu, että elämä hymyilee


Mä uskon, että suurin syy tähän on mun asenne. En stressaa yhtään, vaikka töissä kalenteri on buukattu koko päiväksi. Muutoksia on kerrallaan ainakin muutamia, melko isojakin. Tiimi muuttuu, työtilat muuttuu, tavoitteet kiristyy. Kirjoitin aiemmin mun viikkorytmistä, ja tänään, torstaina olen opiskellut nyt vajaat neljä tuntia töiden jälkeen. Olo on energinen, iloinen ja ehkä pikkasen viisaampikin.

Elämää

Mä olen harjoitellut positiivisuutta mielikuvaharjoittelulla muutaman vuoden ja nyt huomaan, kuinka se tuo voimia kiireiseen elämään.

Mun vanha esimies joskus sanoi, kuinka mun ympärillä on "sellanen positiivinen kenttä". Se oli kauniisti sanottu ja uskon, että juuri se kenttä vie mua tällä hetkellä elämässä eteenpäin.

Aurinkoa ihmiset mieliinne :)